Long time, no see - huh?!
Lupasin kirjoitella Utahin parhaista jutuista, mutta suunnittelematon blogitauko söi suunnitelmat ja jätti homman ihan hunningolle. Tässä sitä kuitenkin taas ollaan, parhaiden palojen parissa! Tänään lähdetään nojatuolimatkalle Utahin pohjoisosaan, Suuren Suolajärven rannoille - ihastelemaan varsin erilaista kivimuodostelmaa.
Spiral Jetty, olkaa hyvät!
Näistä asetelmista lähdettiin liikkeelle. Etualalla Salt Lake Cityn ydinkeskustaa. |
Eväissäkään ei ollut valittamista, käytiinhän me sentään Beans & Brewsin kautta. |
Jetty oli minulle täysin tuntematon käsite ennen, kuin mies otti asian kerran puheeksi. Eräälle sunnuntaille sattui sopivasti mukava keli, ja jotain kivaa piti päästä tekemään - niinpä otimme sitten suunnaksi hieman harvemmin esille tulleen nähtävyyden. Ahoy ja matkaan siis!
Suhteellisen varhain lähdettiin siis ajelemaan kohti Pohjois-Utahia. Meillä ei kummallakaan ollut erityisiä ennakkokäsityksiä Spiral Jettystä - pikaisten edellisen illan googlausten jälkeen selvisi, että kyseessä on Robert Smithsonin vuonna 1970 rakentama taidemonumentti. Paikaksi puolestaan oli valikoitunut Rozel Point aivan Great Salt Laken pohjoisosissa, koska järven pinnan väri taittuu horisontissa kauniisti verenpunaiseen.
Google Maps kertoi matka-ajaksi kotiovelta Jettylle melko tasan kaksi tuntia. Siihen piti kuitenkin lisätä muutamia minuutteja, sillä käväistiin Ogdenissa tankkaamassa Chevronilla - ja hakemassa herkkuja.
Liikenneruuhkaa Ogdenin tapaan. |
Toisaalta, Chevronilta Ogdenista löytyi tällainen helmi! Brrh. Tuolloin minulla oli vielä ilo ja kunnia kantaa miehen suvun perintösormusta 1900-luvun alusta. |
Loppumatka Ogdenista aina Spiral Jettylle saakka koetteli melkoisesti uskoa - puhelin ei halunnut navigoida, opasteita oli melko vähän ja tie kävi sen verran kapeaksi, että lopulta sinne mahtui hädin tuskin kaksi autoa rinnakkain. Lopulta oltiin ajettu keskellä pikkuisia vuorentapaisia ja vielä läpi jonkinlaisen (juna?)museonkin, kunnes päästiin lopulta perille.
Eihän meillä tosiaan niitä odotuksia turhan paljoa ollut, mutta olipahan vaan Jetty melkoisen upea!
Rannalta erotti muodostelman ehkä kaikkein parhaiten. Mitä lähemmäs käveli, sitä hankalammin hahmotettavaksi kokonaisuus meni. Toisaalta eri kivirivistöjen välissä oli melkoisen hauska hyppiä - varsinkin, kun kivien pinnalta lohkeili suolaa ja toisaalta oli uskomatonta samaan aikaan ajatella myös sitä, että nämä kaikki on tavalla tai toisella tänne tuotu. Lopulta Jettyä tutkittiin verrattain vähän aikaa, sillä suurin osa ajasta ainakin minulla meni lähinnä suolan tutkimiseen. Oli aika uskomaton tunne kävellä aivan järjettömän kokoisen suolamassan päällä! Varsinkin, kun sitä rapsuttaessa ja maistaessa pystyi todellakin maistamaan sen, että se ihan oikeasti on suolaa.
Jossakinpäin Corinnea. |
Tässä kohtaa UT-kasikolme näytti vielä ihan hyvältä. |
Tässä kohtaa meinasi jo usko loppua kesken... |
Ja viimein. Lähellä, niin lähellä! Tie tosin oli kovin mielenkiintoisessa kunnossa. |
Kaikkiaan reissu oli enemmänkin kuin tekemisen arvoinen. Ei missään tapauksessa se ensimmäinen turistikohde, jonka Utahista ehkä päätyy valikoimaan (jos ensinnäkään edes Utahiin lomailemaan päätyy), mutta ehdottomasti hauska ja erilainen kokemus! Allekirjoittanut oli kylläkin enemmänkin innoissaan tuosta järjettömästä suolan määrästä, kuten ehkä kuvastakin voi huomata...
Kannatan kuitenkin ehdottomasti vierailua paikalla, jos vaan yhtään nappaa! Alla vielä muutamat vinkit, mikäli paikalle mielii mennä käväisemään.
Mitä huomioida Spiral Jettyn reissua suunnitellessa?
- Erityisesti, jos reissua taittaa omalla autolla, auton huollot kuntoon! Pitkälti Corinnesta aina Jettylle saakka (noin tunnin matka) on silkkaa tyhjyyttä ympärillä. Kun ottaa huomioon myös sen, että Utahin peränurkilla ei pahemmin puhelimessa kenttää ole, on avun soittaminen melkoisen työn ja tuskan takana.
- Sama koskee myös tankkaamista. Oli alla sitten vuokrakiesi tai oma, Corinnesta löytyy viimeinen huoltoasema! Järkevämmällä hinnalla bensaa tosin saa esimerkiksi hieman etelämpää Ogdenista.
- Ja toisaalta, sama myös eväiden kanssa. Viimeiset millään tapaa järkevät ruokakaupat ovat nekin Corinnessa, josta on vielä tunnin matka Jettylle. Evästä ja eritoten juotavaa kannattaa siis varata mukaan vaikka reilummallakin kädellä, sillä Corinnen jälkeen sitä ei todella ole saatavissa.
- Tarkasta ennen lähtöä myös se, millä korkeudella Great Salt Laken vesi on! Pahimpina kuukausina koko Jetty on veden alla, eikä parin tunnin matkaa Salt Lakesta ole mitään järkeä lähteä ajamaan pohjoiseen pelkästään veteen peittyneen Jettyn vuoksi.
- Idahossa lomailevankaan ei kannata unohtaa Spiral Jettyä! Nopeimmillaan Idahon puolelle pääsee noin tunnissa (Stoneen), esimerkiksi Pocatelloon pääsee kahdessa tunnissa - toisin sanoen yhtä nopeasti (tai hitaasti), kuin Salt Lakeen.
- Spiral Jettylla ainakin oma sieluni lepäsi. Paikka oli kaikessa karuudessaan äärimmäisen kaunis ja ehkä juuri sen vuoksi myös niin rauhoittavakin.
Mutta asiaan - Jetty, ENJOY!
Muistathan selata loppuun saakka, niin et missaa pientä videoklippiä, jonka kuvasin Jettylta!
Isoakin lasta leikitti, kerrankos sitä päästään toista uhkailemaan suolakimpaleella! |
Mitä kauemmas katsoi, sitä vaaleanpunaisemmaksi suola värjäsi veden. |
Suomituristi (mut ei puristanu sukka sandaalis). |
Kähvelsin. |
Kotimatkalle. |
Ja vielä loppuun lupaamani video - olkaa hyvät! :)
Suosittelen lämpimästi videon nopeuden tiputtamista 0.5:n - olin vähän turhan nopea käsistäni tuota kuvatessa...
Kysymyksiä Spiral Jettystä tai Pohjois-Utahista? Kaipaisitko lisää vinkkejä? Kommentoi ihmeessä - vastaan parhaani mukaan (ja mihin en osaa itse vastata, hätyyttelen miestä vastailemaan). Paina ihmeessä myös tähteä, jos pidit - osaan sitten jatkossakin kirjoitella kiinnostavista aiheista!