Me asumme varsin ihanassa maankolkassa Suomea - kotimme on rakennettu aikoinaan kapean metsäpalstan keskelle, jonka toista puolta rajoittaa maantie, toisella puolella aukenee puolestaan useampi hehtaari peltoa. Kaunista on, mutta kauneudella on tässäkin tapauksessa kääntöpuolensa - nimittäin ötökät!

Meidän kanssa samalla tontilla asuvat sulassa sovussa niin hirvikärpäset, paarmat kuin hyttysetkin. Ihania kämppiksiä, eikö?

Olemme kokeilleet kaikenlaista aina tuuletusikkunoiden verkottamisesta tulisijojen yläluukkujen (mikä ihme on 'flute' suomeksi? Oikosulku...) tilkitsemiseen, ja tämä toki auttaa sisätiloissa. Ulkona nämä kaikki luonnon kruunaamattomat kuninkaat kuitenkin mellestävät ihan omaa elämäänsä, ja tämä on ollut meillä se suurin ongelma. Ei ole kovin kiva olla ulkosalla korvan vieressä pörräävien hyttysten ja hirvikärpästen armoilla, puhumattakaan iholle änkevistä paarmoista.

Mutta nyt taitaisi olla tähänkin ongelmaan mukavan luonnonmukainen ratkaisu.

Väistyhän siis Batman ja tee tietä etevämmille - lepakot ovat saaneet uuden isänn... Siis emännän!

Legendan (ja Googlen) mukaan nimittäin yölliset ystävämme lepakot tykkäävät herkutella arkkivihollisillamme hyttysillä - ja sekös sopii! Toinen ystävämme Google puolestaan auttoi meitä ideoinnissa siitä, kuinka lepakkoja voisi tänne meidän nurkillemme houkutella, ja keinohan löytyi.

Jos sinäkin siis kärsit liiallisista hyttysistä lähiympäristössäsi ja haluat luonnonmukaisen keinon hävittää hyttyset näköpiiristä, ohjeistusta ongelman selättämiseen löytyy alta!

Tarvitset:

• Lautaa
• Sahan (tai minkä tahansa muun välineen lautojen katkaisemiseksi)
• Nauloja
• Jotakin kangasta (me käytimme vanhoja juuttisäkkejä)
• Narua (tai vastaavaa) ripustukseen
• Katu-uskottavuutta saa esim. mustalla (spray)maalilla

Lepakkopönttöön ei ole yhtä yksittäistä rakennusohjetta, mekin menimme hieman mutu-tuntumalla omamme kanssa. Ulkonäöllä ei siis niinkään tarvitse koreilla, kunhan pääpiirteet ovat kohdallaan! Mallia saa otettua esimerkiksi meidän omastamme - tai mikä ettei tehdä täysin omanlaisensa, jos siltä tuntuu!

Muutamia ohjeita kuitenkin on, jotta lepakot viihtyisivät ja asettuisivat paremminkin aloilleen:

Takalaudan (puuta vasten tulevan osuuden) tulee olla alhaalta jonkin verran pidempi kuin etulaudan. Tämä siksi, että pidemmälle ulottuvaan osaan tulee lepakoiden laskeutumisalusta - ja tätä varten tarvitaan sitä kangasta, tai kuten meidän esimerkissämme, vanhaa juuttisäkkiä. Muista, että kankaan pitää ulottua takalautaa pitkin ylös saakka, jotta lepakoilla on jotakin, josta pitää kiinni! Me kiinnitimme kankaan pienillä nauloilla takalautaan kuudesta kohtaa.

Lepakkopöntön ei tarvitse olla kovinkaan paksu - päin vastoin, yöllisten ystävien uusi koti saa olla melko litteäkin. Tärkeintä on, että pönttöön ei pääse valoa muualta, kuin alhaalta - alhaalta ylös kiiveten on siis myös lepakoiden ainoa sisäänkäynti uuteen kotiinsa. Kaikkialta muualta pönttö on suljettu!

Pönttö tulisi kiinnittää puuhun siten, että siihen paistaa aamuisin aurinko - illalla aurinko puolestaan laskee pöntön taakse. Tällaisesta asetelmasta lepakkoystävät pitävät eniten, kuulemma. Google tiesi myös kertoa, että pöntön pitäisi sijaita vähintään viiden metrin korkeudella maanpinnasta. Meidän omamme ei aivan niin korkealle taida yltää (ripustajamies löysi mielestään hyvän paikan alempaa ja tikkaita alhaalta pitelevää vaimoa puolestaan pelotti leskeksi jääminen), mutta toivotaan, että meillekin niitä mustia karvakavereita löytää.

Kertokaahan ihmeessä kokemuksianne, jos päädytte omia lepakkopönttöjänne rakentelemaan! Meillä pönttö on nyt ollut puussa noin viikon verran, joten kovinkaan empiirisestä tutkimuksesta hyttysten hävittämisen osalta ei voida puhua - lupaan kuitenkin raportoida tilanteesta kunnolla viimeistään kesän lopulla.

Kuulisin mielelläni myös muita keinoja hyttysten (ja niiden paarmojen kuin hirvikärpästenkin) karkottamiseksi! Etenkin juuri nämä luonnonmukaiset keinot kiinnostaisivat!