Meidän osaltamme muuttoautosaga on nyt taputeltu - suuri kiitos tästä jollekin ylemmälle taholle, tätä nimittäin on kyllä odotettukin. Olen aiheesta kirjoittanut ennenkin; ensimmäinen osa löytyy täältä. Olen odottanut suunnattomasti tätä hetkeä, kun pääsen vihdoin kasaamaan tämän paketin yksiin kansiin, ja nyt - nyt se on täällä! Jes!
Muuttoautostatus on siitä ihan kiva, että autosta ei tarvitse maksaa veroja. Syystäkin; onhan ne verot jo kertaalleen maksettu ostohetkellä maahan, josta auto on ostettu. Statuksessa on toisaalta myös omat haittapuolensa, joita ovat muun muassa:
- Autoa saa ajaa ainoastaan muuttaja tai muuttajan perheenjäsen (= samassa taloudessa asuva), esimerkiksi siis meikäläisen naapurissa asuvat vanhemmat eivät saisi meidän automme ratin taakse asettua - ainakaan ilman meidän asiantuntevaa (öh...) läsnäoloamme.
- Autoa koskee myös myynti- ja luovutusrajoitus (karenssi), jonka me siis vihdoin saimme tämän paperisodan tuloksena poistettua. En todellakaan tiedä, millä perusteella näitä kaikkia lasketaan, sillä meidänkin auton karenssiaika päättyi huhtikuun puolivälin tienoilla - oltiin kuviteltu, että tämä maaginen rajapyykki ylittyisi vasta syksyllä.
- Käsittääkseni autolla poistuminen maasta on myös hankalaa, tai vähintäänkin se hankaloittaa karenssin poistamista (koska auto ei ole ollut Suomen rajojen sisäpuolella koko aikaa muuton jälkeen).
- Mutta sa maaginen karenssihan ei (valitettavasti) itsekseen poistu, vaan vaatii hienoisia toimenpiteitä. Meillä koko karenssinpoisto tuli ajankohtaiseksi, kun mietittiin auton uittamista Viron puolelle pienimuotoista road tripiä varten. Sen nojalla lähdinkin veroherroilta kyselemään, milloinkas auton rajoituksia saa anoa pois - ja yllätys oli positiivinen. Silloin elettiin maaliskuuta, minulle kerrottiin huhtikuun viidennentoista olevan meidän maaginen päivämme. Hommiin siis!
Minulle ainakin oli melko epäselvää, mitä tehdä ensimmäiseksi, ja minne koko homma pitäisi edes postittaa. No, aika loogisesti Verohallintoon, mutta tämän blondin päässä vilistivät kyllä ajatukset myös mm. Tullista. Sanoinko jo, että blondi?
Mutta ei - ei Tulliin, vaan Verohallintoon.
Mennäänpä siis askel askeleelta.
 |
| Tässä sitä ollaan vielä Utahissa. Tarkka sijainti taitaa pitkälti olla jossakin Fashion Place Mallin parkkiksella Murrayssa, Cheesecake Factoryn tienoilla. Joo - oltiin taas hakemassa herkkuja. Hyi me. |
1. Haali paperit kasaan.
Tarvitset Verohallinnon puolelta lomakkeen 1212s (linkki alla), tulosta ja täytä se. Lomakkeen liitteeksi tarvitset myös muita dokumentteja: vakuutusyhtiön todistuksen liikennevakuutuksen voimassaolosta koko ajoneuvon Suomessaoloajalta sekä ajoneuvon rekisteriotteen molemmat osat (I ja II). Näiden lisäksi tarvitaan myös kasa todisteita siitä, että muuttaja on asunut koko ajan Suomessa. Meillä näitä papereita olivat mm. Työkkärin todistus voimassaolevasta työnhausta sekä myöhemmältä ajalta työnantajan todistus. Tässä kohtaa toki myös laskut ynnä muut ovat enemmän kuin hyödyllisiä.
Tämän lisäksi 1212s utelee mm. siitä, onko auto ollut poissa liikennekäytöstä (ja miksi) tai onko muuttaja oleskellut (pidempiä aikoja) ulkomailla. Näiden lisäksi täytyy tietää verotuspäätöksen aika ja paikka, sekä juuri omaa autoa koskeva luovutusrajoitus (yksi / kaksi vuotta).
Koko painava paperipaketti lähetetään Lappeenrantaan, autoverotukseen.
2. Odota.
Verohallinto pyytää tai on pyytämättä lisätietoja. Parhaimmassa tapauksessa paketti menee läpi tarpeeksi riittävänä ja takaisin palaa veroviranomaisen osittain täyttämä lomake. Meidän paperinippumme viihtyi Lappeenrannassa vähän vajaan kuukauden, ennen kuin koko nippu palautui takaisin päätöksen sekä meidän alun perin sinne lähettämämme 1212s:n kanssa.
3. Marssi 1212s:n kanssa katsastuskonttorille.
Kun veroviranomainen on lähettänyt 1212s:n hyväksyttynä takaisin, voit ottaa suunnaksi lähimmän katsastuskonttorin. Tällöin rekisteriotteeseen kirjataan se, ettei ajoneuvolla ole luovutus- tai myyntirajoituksia, ja samalla printataan uusi rekisteriote. Ja näin on auto saanut Suomen kansalaisuuden (nopeammin kuin se puoliso, jonka mukana auto virallisesti Suomeen muutti).
Meidän katsastuskonttorissamme sanottiin, että automaattisesti tuo uusi ote ei tulostu, mutta me pyysimme sen ja samaan käsittelymaksuun (9,50 €) se sisältyi. Todettiin, että tämä on huomattavasti helpompi tapa silloin, jos joku meidät tien päällä pysäyttä ja haluaa nähdä rekisteriotteen - onpahan vähemmän tekstiä sekoittamassa virkavallan ajatuksia.
Loppukaneetit
Aika hullua. Kun silloin huristeltiin ympäri Utahia juuri tuon auton kanssa, en todellakaan olisi kuvitellut auton päätyvän vielä joskus Suomeen saakka! Ollaan naureskeltu, että tuo peltimöhkäle on nähnyt enemmän maailmaa, kuin moni ihminenkään. On Bryce Canyonia, Arches National Parkia ja Spiral Jettya - niin, ja Las Vegasin The Strip kuin Los Angeleskin ympäristöineen.
Taisinkin vissiin jo sanoa, että aika hullua?
Ensimmäistä osaa kirjoittaessa tuntui siltä, etten kyllä ihan vähällä tähän uudestaan lähtisi. Nyt, kun asiat ovat rauhoittuneet, olen hieman myötämielisempi. Ensimmäisellä kerralla oli niin paljon kaikkea menossa yhdellä aikaa; muutto itsessään, miehen oleskelulupa, avioliittoon liittyvät lupa-asiat - näin niinkuin muutamia isoimpia mainitakseni. Kun tänään tultiin katsastuskonttorilta takaisin meidän suomalaisen automme kanssa, mietiskeltiin mennyttä. Muistan hyvin elävästi yhden illan, kun täytettiin paitsi oleskelulupapapereita, myös auton papereita ja taidettiinpa samalla maksaa laskujakin - ja ei auttanut enää kuin itku. Ahdisti ja tuntui siltä, ettei tästä taida ikinä tulla yhtään mitään. Eikä sekään pidemmän päälle auttanut, vaan kyllähän sitä piti siitä suosta itsensä koota.
Nyt kun miettii sitä, kuinka paljon tässä säästi... Joo. Kyllä tähän leikkiin uudestaan lähtisi, ihan jo yksin sen rahankin takia. Tarkkoihin summiin en mene, mutta melko isosta säästöstä puhutaan - siitäkin huolimatta, että pelkkä laivaus maksoi $2400 (noin 2100 €) ja siihen päälle toki kaikki Suomen päässä koituneet kulut auton rekisteröinnistä, katsastuksesta ja tarvittavien muutoksien tekemisestä. Näiden kanssa kannattaa muuten olla tarkkana ja selvitellä asioita etukäteen ennen auton tuomista Suomeen - jotkut muutokset voivat olla yllättävänkin kalliita! Vanhemman auton kanssa voisi olla hieman vaikeampaa, mutta tuo 2014-vuotinen oli aika helppo nakki.
Kävihän meilläkin ensin mielessä, että myydään vaan ja ostetaan sitten uusi Suomesta. Ei oltaisi kuitenkaan sillä rahalla päästy lähellekään samantasoiseen autoon kiinni, jos täältä oltaisiin ostettu! Puhumattakaan toki siitä, että auton sai kätevästi lastattua täyteen tavaraa, joka tuli kontissa ilmaiseksi mukana - ja onhan se nyt kiva ajella tutulla autolla, jonka on itse ajanut ulos autoliikkeestä. Auton mittariin kertyneistä, noin 26 000 mailista on ehditty kerryttää jo yli puolet Suomessa, ei siis hassummin.
Älkää muuten ihan nielemättä pureskelko tuota minun tavaroiden tuomiseen liittyvää kommenttiani. Tästä nimittäin olen kuullut montaa eri versiota - toiset yhtiöt haluavat kaikki tavarat auton sisään, toiset taas vaativat auton olevan tyhjä.
Mutta ei, ei tule tätä prosessia ikävä. Kiitos silti tästä kokemuksesta!
Linkkejä:
- Verohallinto: Muuttoajoneuvon Suomeen tuonti
- Verohallinto: Ohjeita muuttoajoneuvon tuoneelle henkilölle
- Verohallinto: Lomake 1212s
Hyvä juttu! Mutta kuinka pitkä aika karenssi on siitä kun auton tuo Suomeen? Onko se 1 vuosi vai 3 vuotta?
VastaaPoista