Amerikan ihmemaa, osa #3

Ystävänpäivän kunniaksi (tai kenties ehkä jopa siitä johtuen?) hieman sekalaisempi otos sellaisista eroista, jotka syystä tai toisesta jäivät sanomatta edellisissä postauksissa. Toisin sanoen sellaisia eroja, jotka tulivat mieleen vasta sen jälkeen, kun ennätin jo painaa 'julkaise'-nappulaa...

Tämänviikkoinen sukellus Amerikan Ihmemaahan siis tässä!

P.S. - Illemmalla luvassa vielä varsinainen ystävänpäiväpostaus, pysyhän siis kuulolla!


Aiemmat tarinoinnit Amerikan Ihmemaasta löytyvät täältä:
  • Osa 1 (kulttuuri- ja tapaeroja neljän seinän sisällä)
  • Osa 2 (kulttuurieroja ihmisten ilmoilla)

Autolla ostoksille... Lähes kaikkialle löytyy drive thrut (apteekit, kahvilat, viinakaupat, tutut ja kotoisat pikaruokaravintolat...) ja autosta ei toisin sanoen tarvitse välttämättä nousta ollenkaan. Apteekkien drive thrusta ollaan miehen kanssa kinasteltu ties kuinka pitkään - minun mielestäni se kun on ainakin lähes turha keksintö - mies puolestaan perustelee järkevyyttä sillä, ettei kipeänä ja räkä poskella tarvitse pukea pyjamahousuja kummempaa ylleen tai nousta autosta saadakseen lääkkeensä.

...Missä vaatteissa vain. Ei ne pyjamahousut varsinaisesti tunnu kuitenkaan mikään este olevan. Ihmisiä nimittäin näkee mitä erilaisemmin pukeutuneina ihan julkisillakin paikoilla - pyjamahousut voi yhdistää kätevästi esimerkiksi lenkkareihin tai flip flopeihin. Toimii. Toisaalta, myös (tiimi)hupparit ja farkut ovat ihan toimiva, kaikkialle soveltuva yhdistelmä.


Vuosimaksulliset kaupat. "Vain (vuosi)maksullisella jäsenkortilla sisään kauppaan ja tarjousten äärelle" (Costco!) -tyyliset ratkaisut eivät myöskään ole Suomesta tuttuja, kuten eivät useimmat järjettömät pakkauskootkaan. Toisaalta hinnat ovat huomattavasti mukavammat suomalaisnäkökulmasta katsoen, vaikka mistään suunnattomasta hintaerosta nyt ei voidakaan puhua. Hinnathan Utahissa ovat verottomia, toisin sanoen verot ostoksiin lisätään vasta kassalla. Vero ei kuitenkaan ole erityisen huomattava - jos ei penniä venyttäen ole ostoksiaan tekemässä, on vero kohtuullisen huomaamaton lisä. Hinnoista lienee erikseen ihan aiheellistakin mainita myös siitä, että bensa on suorastaan naurettavan halpaa suomalaiseen verrattuna.

Kauppojen koko ja aukiolo. Lähi-Winco noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä oli melkoinen pelastus - ainakin tällaiselle herkuttelijalle, jonka herkkuhimot saattoivat iskeä mihin tahansa aikaan vain. Kokoluokka paikallisilla lähikaupoilla on minun silmiini ainakin suomalaisen, keskiverto-Prisman tai -Citymarketin luokkaa, hinnat jonkin verran suomalaisia alhaisemmat ja esimerkiksi juurikin tämä lähi-Winco oli auki 24/7. Saman katon alta sai niin onnittelukortit kuin itse jauhettua kahviakin - tai vastaavasti sesongin mukaisia tuotteita ja jokaista eri sorttia Oreoita. Ja mikäli ei halua jutella kassaneidin kanssa, pääsee pienellä omalla viitseliäisyydellä aika sujuvasti läpi itsepalvelukassalla.


(Kauppojen) ruokavalikoimat. Aika monelta kuulee vähintään sen olettamuksen, että eihän USA:ssa voi kuin lihoa. Huonoa ja rasvaista (roska)ruokaa, herkkuja - kaikkea, mikä nyt ihmistä voikaan paisuttaa. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että USA:ssa on helpompaa pysytellä terveellisten ruokien parissa, kuin Suomessa. Mihin perustan tämän väittämän? Siihen, että valikoimat ovat aivan järkyttävän suuret. Toki, joka kulmalta löytyy Wendy's, Taco Bell, McDonalds tai Dunkin' Donuts, ja juuri tästä syystä onkin helppoa poiketa pikaruoan pariin - mutta toisaalta, suuressa maassa ja ison ihmismäärän keskellä on myös suunnattoman paljon varaa valita.

Toki, täytyy nähdä hieman vaivaa ja tietää, mistä lähteä terveellisiä ruokia ostamaan, mutta mahdotonta se todellakaan ei ole. Me kannettiin eritoten Costcosta paljon luomua kotiin - niin erilaisia hedelmiä, marjoja kuin salaattejakin - myös pähkinöitä, (manteli)maitoa ja kananmunia kului - ja kuluu meillä yhä - reilusti. Kaikki on siis ihan oikeasti vain ja ainoastaan itsestä kiinni, sillä terveellisiäkin vaihtoehtoja roskaruoan tilalle löytyy.

Tästä kuvasta ei todella käy ilmi se, kuinka järjettömän leveät (ja vaikeasti ohjattavat) nuo ostoskärryt todellisuudessa ovat! Tärppejä: etualalla 3-pack pursotettavaa kermavaahtoa, etuoikealla Squawia (jonka resepti blogissakin oli jokin aika takaperin). Takana (edessä) myös n. 60 kappaletta kananmunia ja noin 3-4 kertaa suomalaisen kirsikkatomaattipakkauksen kokoinen pakkaus kyseisiä tomaatteja - päällä pari pakettia karhunvatukoita.
Kauppojen valikoimat ihan yleensäkin. Ensinnäkin, jokaiselle asialle löytyy takuulla oma kauppansa. On haettu alue kuinka spesifi vain, sille löytyy taatusti oma aikansa ja paikkansa - se onkin sitten eri asia, ymmärtääkö ainakaan tästä suomalaisen näkövinkkelistä sitä, kuinka edes lähteä etsimään loppuun saakka spesifioituja palveluja tai liikkeitä. Itse kaupoissakin on vielä reilusti valikoimaa, ja mielellään ekstraakin.

Ravintolakäyttäytyminen. Ravintolaan on ainakin minulle huomattavasti helpompi mennä syömään Yhdysvalloissa, kuin Suomessa. Hinnat riippuvat tietysti täysin paikasta, jonne menee syömään, mutta lähtökohtaisesti voisin kuitenkin sanoa ravintolassa syömisen olevan halvempaa Suomeen verrattuna. Tarjoilija huolehtii alusta alkaen aivan kaikesta, on takuulla läsnä jokaisella hetkellä kun tarvitseekin (ja välillä myös silloin, kun ei tarvita). Välillä jokseenkin raivostuttavaa, kun itseensä vetäytyvä suomalainen haluaisi syödä rauhassa ja vain täyttää vatsansa, toisaalta Suomessa tarjoilijat tuntuvat loistavan ravintolassa poissaolollaan. Myös annoskoot ovat suomalaisia vastaavia suuremmat. Muista tippi!

Päivämäärät. Kuukausi kirjoitetaan aina ensin, sen jälkeen päivämäärä ja vuosi. Ihan helppo juttu sen jälkeen, kun siihen oppi - mutta arvata saattaa, kuinka monesti joudun Suomessa kuin USA:ssakin miettimään sitä, kummin päin nämä nyt sitten olivatkaan...

California Pizza Kitchen - päärynä-gorgonzola-pizzan koti. Njam!

Nettien ja puhelinliittymien hinnat. ...Ne hipovat pilviä. Saunalahden mainokset eivät myöskään siltä osin ole pielessä, että datarajoituksia liittymissä - niissä, jotka minä tiedän - on, ja ylittäminen ei todellakaan ole mitään halpaa lystiä. Myös nettiliittymistä saa maksaa pitkän pennin, eikä sekään silti ole minkäänlainen tae toimivuudelle tai sujuvuudelle.

Televisioiden mainoskatkot ovat siedettäviä, mutta niitä on paljon. Suomessa mainostauot ovat suunnattoman pitkiä ja niiden aikana ehtii lähestulkoon valmistaa viiden tähden illallisen, mutta toisaalta - nämä pakolliset pahat keskeyttävät televisionautinnon ainoastaan muutaman kerran ohjelman aikana. USA:ssa mainoksia tupataan huomattavasti enemmän ohjelmien väliin, mutta mainostauot ovat verrattain lyhyitä ja näin ollen jopa ihan siedettäviäkin. Toisaalta, myös sen puolen mainokset ovat suomalaisia viihdyttävämpiä, joka ei sekään varsinaisesti ole huono asia.

Oquirrh
Liikennekin on vähän hassua. Oikealle kun nimittäin saa kääntyä jopa päin punaisia (ja tästä voikin sitten vetää johtopäätöksensä sille, kuinka monesti etenkin mies meinaa täällä Suomessa tehdä samaa...) ja liikennevalot roikkuvat pääsääntöisesti tangoissa risteyksien yläpuolella - eivät tolppien nokassa, kuten Suomessa tavallisimmin. Poikkeuksiakin löytyy.

Tämän lisäksi isommissa teissä on myös erillinen carpool lane. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisellä kaistalla saa ajaa, mikäli auton kyydissä on vähintään kaksi ihmistä. Ideana lähinnä se, että carpool lane on yleensä hieman nopeampi muiden, ruuhkaisempien keskikaistojen sijasta. Carpool lanet ovat aina ne vasemmanpuoleisimmat, lähimpänä vastaantulevaa liikennettä - ja Utahin carpool lanet oli merkitty asfalttiin sellaisella hieman timantinmuotoisella kuviolla.


Niin, ja niistä kerjäläisistä. Kerjäläisistä juttelin jo edellisenä tiistainakin, mutta yhden asian unohdin sanoa. Miehen sanojen mukaan nimittäin monet näistä kerjäläisistä ovat ihan päivätyössä käyviä ihmisiä - he vain hakevat hieman lisätienestiä kerjäämällä. Melkoisen surullista.

Maton päällä on... No matto tietenkin! Olen tainnut jo aiemminkin mainita siitä, että USA:ssa kokolattiamatot ovat melko kovassa suosiossa. Mutta mikä onkaan loogisin ratkaisu, kun lattialta löytyy kokolattiamatto, mutta yleisilme jää yhä hieman jostakin vajaaksi? Kokolattiamaton päälle isketään tietenkin toinen matto! Ymmärrän toisaalta sen, että helpommin siirreltävällä "irtomatolla" vältetään kokolattiamaton kulumista ja likaantumista, mutta kieltämättä ensialkuun se näyttää hieman... Hassulta.


Keittiöstä ei löydy suomalaisen elinehtoja. Niin, siis mitä? Tiskiharjaa tai kuivauskaappia, tietysti! Yleensä astiat kuivataan suoraan käsin ja siirretään kaappeihin, tai vastaavasti nostellaan kuivina tiskikoneesta omille paikoilleen. Tiskiharjan virkaa hoitaa joko harjanvarren päässä oleva sieni, tai ihan se perinteinen, manuaalisempi versio.

Vapaaehtoistyötä on paljon. Olen monesti harmitellut sitä, kuinka vähänlaisesti Suomessa tuntuu olevan tarjolla vapaaehtoistyötä. Tosin, me satumme muutenkin asumaan keskellä ei-mitään, mutta joka tapauksessa. USA:ssa voit tehdä vapaaehtoistyötä käytännössä missä vain, milloin vain - ihan täysin omista intresseistäsi riippuen. Suomessa tällaiset mahdollisuudet tuntuvat olevan valitettavasti todella kiven alla, eikä vapaaehtoistyö samalla tavalla ole saanut täällä jalansijaa.

Sagan viimeinen osa viikon kuluttua tiistaina (21.2.) - sillä kertaa käsittelyssä Utahin erikois... Ominaisuudet.

Ei kommentteja