Amerikan ihmemaa, osa #4

Kuluneena kolmena tiistaina olen käsitellyt erilaisia kulttuuri- ja tapaeroja Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Tällä kertaa pureudun Utahin erikoisuuksiin - niihin asioihin, joihin ei niinkään törmää toisaalla Yhdysvalloissa.

Tämä on samalla eräänlaisen sagan loppu - tiistaiset kulttuurieroihmetykset nimittäin loppuvat tähän, neljänteen osaan - ainakin tällä erää. Katsotaan, josko keksisin jotakin uutta mukavaa hieman vastaavalla twistillä - toiveita saa, ja pitääkin esittää!

Aiemmat osat löytyvät täältä:
#1 - #2 - #3


Paikalliserikoisuuksia. Utahin paikalliserikoisuuksista voisi mainita ainakin uhkapelaamisen. Esimerkiksi lottoamisesta Utahissa on aivan turha haaveillakaan, sillä se lasketaan juurikin uhkapelaamiseksi (tässä aika hyvä käytännön esimerkki). Tästä syystä lottokuponki laitetaan usein vetämään esimerkiksi Wyomingin puolella. Alkoholilain kanssa ollaan äärimmäisen tiukkoja - jos samassa rakennuksessa edes säilytetään alkoholia, paperit täytyy varautua näyttämään. Jos sinulla on mahdollisuus edes ostaa alkoholia (vaikket ostaisikaan - esim. ravintolaan syömään mennessä), saat jälleen näyttää papereita. Myös ikäraja on eri kuin Suomessa, 21.

Pääsin 2015 tammikuussa tuskailemaan tämän kanssa ihan viimeisen päälle - Jimmy Pardon stand up -keikka, exit täydellisen tukossa, passi ja ajokortti varmuuden vuoksi pois lompakosta. Papereita olisi pitänyt olla todisteeksi, mutta onneksi Kela-kortti ja mätsäävät nimet maksukorteissa riittivät. Myöhemmin - eri päivänä - käytiin tsekkaamassa Zest-ravintola, jossa päästiin taas vilauttamaan papereita - ja mehän mentiin ihan vain syömään. Tässä kohtaa lienee hyvä mainita sekin, ettei meistä kumpikaan edes juo alkoholia - toisin sanoen, sinänsä aika hupaisaa.



Uskonnon näkyvyys. Myös mormonius näkyy. Jos nyt jo pelkkä Temple, muistomerkit ja äsken mainitut rajoitteet (alkoholi, uhkapelaaminen) eivät ole riittävä näyttö, myös sunnuntait ovat oivallisia päiviä todeta osavaltion olevan mormonivoittoinen. Koska kaupassakäyntiä (eli rahan kulutusta) ei käytännössä katsoen suvaita mormoneille sunnuntaisin, kaupoissa on jokseenkin tyhjempää tällöin. Riippuu pitkälti siitä, missäpäin on sunnuntaina liikkeellä- konservatiivinen ja mormonivoittoinen Provo on hiljainen, liberaalimpi Salt Lake puolestaan eläväisempi. Ei tyhjää, mutta normaalia ruuhkattomampaa kyllä. Myös esimerkiksi City Creek Center aivan Salt Laken keskustassa pysyy sunnuntaisin visusti suljettuna juuri sen vuoksi, että rahoitus on tullut mormonikirkolta.


Uskonnon vaikutus - sillä nimittäin on ihan oikeasti väliä, oletko LDS vai et. Salt Laken alue on kohtalaisen sallivaa, kuten äsken sivusinkin - mutta esimerkiksi etelämpään, Provoon mennessä mormonien vaikutus ja määrä moninkertaistuu. Siinä, missä Salt Lake countyn asukkaista vain hieman reilut 50% kuuluu LDS-kirkkoon, Utah countyssa vastaava määrä on 88% (ja countyn suurimmassa kaupungissa, Provossa, lukema on 98%)! LDS-yhteisöltä saa valtavasti tukea, apua ja toisaalta mormonikirkkoon kuuluminen ihan oikeasti myös auttaa esimerkiksi työnsaannissa; toisaalta, kirkkoon kuuluminen tuo mukanaan myös melkoisesti velvollisuuksia. Tästä(kin) voin kirjoittaa lisää, mikäli teillä on kiinnostusta lukea!



Moniavioiset mormonit? Moniavioisuus eli FLDS ei näy katukuvassa Pohjois-Utahissa - lähinnä vasta siinä vaiheessa, jos suuntaa etelämmäs St. Georgen suunnalle. Muuten moniavioisuus ja fundamentalistisen mormonikirkon edustajat eivät erityisemmin pistä silmään. Jos halutaan monimutkaistaa asioita vielä lisää, kaikki FLDS-kirkkoon kuuluvat eivät todellakaan kuulu varsinaiseen vanhoilliseen lahkoon, joka monelle varmasti on tutumpi juuri erilaisen pukeutumisen, tiukkojen sääntöjen ja hieman kiistanalaisten profeettojen suhteen. Tästä hyvänä esimerkkinä Brownin perhe, joista on kuvattu TV-sarja Sisarvaimot (Sister Wives). Sarjaa esitetään myös Suomessa, muistaakseni TLC:llä.

Lopuksi vielä muutamia erityismainintoja...

Jäätä ei käytetä ainoastaan juomien sekaan. Sen sijaan utahlaiset tykkäävät käyttää isoja jääpaloja siihen, että niiden kanssa lasketaan esimerkiksi mäkeä. Kätevää, eikö vain?

Entä oletko kuullut Utahin omasta fry saucesta? Jos et, et ole menettänyt yhtään mitään. No - minun mielestäni ainakaan...

LDS-lähetyssaarnaajat ja lentokenttä. Ei ole millään tavalla epätavallista, että lapsiaan maailmalta kotiin odottavat mormonivanhemmat tukkivat lentokentän aulan. Nyt, kun SLC:n lentokenttää remontoidaan, olisi lähetyssaarnaajille tarkoituksena ilmeisesti rakentaa kokonaan oma tuloaulansa.

Utahilaiset taitavat myös olla sukua suomalaisille. Yleinen vitsi nimittäin on, että Utahissa kukaan ei käytä vilkkua esimerkiksi kaistaa vaihtaessaan...

Kirosanat ovat löytäneet korvaajansa! F-alkuinen sana on esimerkiksi suuhun sopivammin fudge tai ef-word, se tulenpunainen alakerran mesta ei suoraan käännettynä ole helv*tti vaan heck - ja niin edelleen.

Naimisiin mennään nuorena. Naimisiin mennään (LDS)-nuorten keskuudessa tavallisesti hyvinkin aikaisin, ja yhdessä suurimmilta osin myös pysytään.


Ja muuten - Utahin vuoristomaisemia pääsee ihastelemaan myös suomalaisesta televisiosta! Tsekkaa mm.
  • Sisarvaimot (1. kausi, TLC)
  • Fit to Fat to Fit (Fitistä Fätiksi ja takaisin, jaksot 1 ja 7)
  • Flip Men (molemmat kaudet)
  • My Five Wives (Viisi Vaimoani, TLC / Liv, molemmat kaudet)
  • Barter Kings (Vaihtokauppiaiden kuninkaat, Jim, osa jaksoista)
  • Diesel Brothers (Kutonen)
  • Breaking the Faith (Pako Lahkosta, TLC)

Tältä näyttävät liikenneopasteet - Utah on "The Beehive State" (Mehiläispesä-osavaltio), joten opasteet noudattavat samaa linjaa.

Utahissa tykätään kennojen lisäksi lisäillä vähän muutakin liikenneopasteisiin - nimittäin kaksi ylimääräistä nollaa numeroiden perään. 



Ei kommentteja